Päätin tehdä maaliskuusta budjettikuukauden, jonka täyttäisi koulutehtävät. Yritys hyvä kymmenen. Viikonloppu sujui – ei markkinoilla, ei museoissa – vaan koodaillessa kotitehtävää web-suunnittelun kurssille sekä piirrellessä muotoja muoto-oppiin. Tähän en saanut kuitenkaan kulumaan muutamaa tuntia pidempään, ja olisin toivonut hieman työläämpää koulunkäyntiä. Mutta Amylta tuli mahti-idea aamukahvilla! Voisin käyttää ylimääräisen ajan osallistuen ilmaisiin, kansainvälisiin suunnittelukilpailuihin. Josko työstä irtoaisi ainakin opintopisteitä syksyllä.
Eilisen naistenpäivän kunniaksi palkitsimme itsemme Imogen Heapin keikalla. Pynttäydyimme kauniisti mekkoihin ja kämppikset tietysti korkeaakin korkeampiin kenkiin. Naisten kunniaksi, Banyan poikaystävä tarjoutui myös tulemaan mukaan ja kuskasi meitä residenssiltämme 
kaukaiseen Circolo Magnoliaan. Kukaan meistä ei toki tiennyt, että kyseessä oli muka-lämmitetty ulkoteltta. Onneksemme teltta oli täynnä ihmisiä ja erinomaisen, uskomattoman hyvä keikka lämmitti mieltä. Imogen Heap kirjaimellisesti esiintyi – esitys lähenteli performanssia – upeaa sellaista. Omaa mieltäni lämmitti myös kämppisten kiittelyt, kun esittelin heille palan undergroundia sekä mahtavaa musiikkia. Ja täytyy kyllä mainita, ettei palellut yhtään niin paljoa näissä nolla-asteen hellelukemissa kuin Torven jouludiscon jonossa.Tämän päiväinen vapaapäivä on sujunut mainiosti siivoillessa ja tutkaillessa heinäkuulle suunnittelemaani Italia-kierrosta. Nyt pitäisi päättää minä päivänä palaan Suomeen, koska lennot ovat hintansa puolesta noususuhdanteessa. Todellisuus on se, että lennot olisi pakko varata vielä tässä kuussa, jos tahtoo selviytyä alle satasella. Taivun varmaankin kuitenkin Rynkyn tuttuun kyytiin, ehkäpä paluu onnistuu ilman kalliita ylikiloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti